Paddington: Elokuva sympaattisesta karhuherrasta

Tuulisen sunnuntai-iltapäivän kunniaksi kävimme syömässä popcorneja elokuvateatterissa!

Katsoimme Paddingtonin, lasten toiveesta englanninkielisenä espanjankielisillä tekstityksillä. Miten iloinen olenkaan, kun enää ei tarvitse katsoa lastenelokuvia espanjaksi tai katalaaniksi dubattuina. Alkuperäisversiot ovat aina parhaita!

Paddington kertoo tarinan herttaisesta koheltavasta Karhuherra Paddingtonista. Paul Kingin ohjaama elokuva kertoo, kuinka tämä Perusta kotoisin olevan karhu oppii hyvät käytöstavat, englanninkielen ja rakkauden marmeladiin, ja päätyy lopulta maanjäristyksen jälkeen Englantiin, ensin Paddingtonin asemalle ja sieltä sitten Brownin perheeseen.

Elokuva on hienosti tehty, hauska ja yllättävän vauhdikas, mutta ei valitettavasti kovin omaperäinen. Paddingtonia jahtaa elokuvassa hullu eläintentäyttäjänainen, joka muistuttaa Cruella De Viliä ja Paddington aiheuttaa samankaltaista tuhoa kuin Beethoven-koira (jossa siinäkään perheen isä ei ensin pidä eläimestä, mutta lopulta oppii rakastamaan sitä). Ehkä lapset eivät kuitenkaan huomaa samankaltaisuuksia juonenkuluissa, enemmän se haitannee paljon (lue: liikaa) elokuvia katsovaa aikuista.

Paddington ei ollut ollenkaan hassumpi elokuva. Lapset eivät pitkästyneet, karhun toilailut naurattivat kovasti ja onhan se nallukka aika söpö. Aikuisillekin löytyy sopivasti vitsejä ja visuaalisesti leffassa on paljon hauskoja yksityiskohtia, kuten bändi, joka ilmestyy milloin mihinkin ja nukketalo, jonka avulla kerrotaan Brownin perheestä. Englanti näytetään sateisena, mutta loppujen lopuksi sympaattisena.

Oikein hyvä sunnuntaileffa, tykättiin kyllä!

We went to see the Paddington movie, and it was a great fun for windy Sunday afternoon!