Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Ansku BCN

Thursday, December 11, 2014

Lunta tulvillaan on raikas vuoristosää...

Hiihtokausi on alkanut Pyreneillä ja vuoret kutsuvat!


Viime viikonloppuna isopäinen Pikkusisko sai uuden kypärän ja tämän vuoden hiihtovarusteista puuttuu enää uusi kuoritakki minulle. Vanha Patagonian kuoritakkini on jo yli kaksitoistavuotias. Hyvä laatu kestää, mutta jossain vaiheessa ei enää mitkään kyllästysaineet riitä pitämään takkia kuivana. Uusi takki on siis ostoslistalla, ja se pitäisi löytää pian. Myös kypärän tarvitsisin, mutta katsotaan nyt. Harva aikuinen tuolla näyttää laskevan rinteissä kypärä päässä, mutta toisihan se suojaa.


Lunta on siis Pyreneille jo tullut. Hiihtokeskukset ovat auki, tosin lunta on vähemmän kuin parina viime vuonna. Yleensä hiihtokeskukset pyrkivät avaamaan Suomen itsenäisyyspäivän aikoihin, silloin on täällä nimittäin puente eli pitkä viikonloppu. Tänä syksynä on ollut pitkään niin lämmintä, että keskukset saivat nippa nappa muutaman rinteen auki tuohon viikonloppuun. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut muutamassa päivässä paremmaksi ja sää viilentynyt. Ainakin Andorrassa on kai ihan hyvin jo lunta, Grandvalirassa näyttäisi olevan 84 rinnettä 119:sta auki. Parin viikon päästä siis lumille, jihuu!

Nämä kuvat ovat viime talven lumi-iloitteluista, näin torstaisin kun on mukava muistella vanhoja. Lapsilla ja Sampalla oli silloin kausikortit Masellaan eli siellä ravattiin usein, mutta käytiin me myös mm. Cerlerissä, Andorrassa, Port del Comtessa... Samppa kiipesi myös Anetolle, Pyreneiden korkeimmalle huipulle, ja muu perhe vietti muutaman päivän Ranskan puolella Pic du Midillä minun paiskiessa hommia toimistolla. Eli ei pääse snow how unohtumaan, vaikka täällä palmujen katveessa asutaankin!


We are waiting to go to ski soon to the Pyrenees, the slopes are opening and it's getting colder! Let it snow, let it snow, let it snow...

Labels: , , ,

4 Comments:

At December 11, 2014 at 1:33 PM , Blogger Iina said...

Tuo kypärä on kyllä niin jännä juttu, itse en voisi kuvitellakaan nousevani hevosen selkään ilman kypärää (ehkä hetkeksi jotain kuvaa varten voisin), mutta lasketellessa en ole koskaan kypärää käyttänyt. Tosin edellinen laskettelukertakin sijoittuu ajalle, kun niitä oikeasti käytti vain lapset ja vasta-alkajat. Sama pyörän kanssa: kyllähän minä sukseni ja kypäräni hallitsen, ei tässä mitään satu! Vaikka niinkin pienellä asialla voisi suojata niin paljon ja tärkeää...

 
At December 11, 2014 at 5:37 PM , Blogger Veera A. said...

Ihania kuvia! Meidän palmujen läheltä ei löydy noin lumisia maisemia. Käytiin viime talvena kerran Big Bearilla (kolmen tunnin ajomatka), mutta sielläkin oli niin lämmin, että lumi oli iltapäivästä jo aika sohjoa. Näitä kuvia katsellessa tulee ikävä New Hampshiren/ Mainen vuorille...
Minäkin lautailin ennen ilman kypärää, mutta miehen saama aivotärähdys muutti mieleni. Selvittiin onneksi säikähdyksellä ja mentiin heti kypäräkauppaan.

 
At December 11, 2014 at 8:18 PM , Blogger Unknown said...

Mua jotenkin säikäytti se Schumin onnettomuus. Että jos niinkin vauhtiin tottuneelle voi käydä ihan tavallisessa laskettelurinteessä niin pahasti, niin miten tämmöiselle liki keski-ikäiselle sunnuntailaskettelijalle käy, jos kypärää ei ole. Kai se pitää käydä ostamassa, meneehän ne hiukset lyttyyn piponkin alla ;)

 
At December 11, 2014 at 8:20 PM , Blogger Unknown said...

Meiltä menee vuorille puolisentoista tuntia, siis lähimpään hiihtokeskukseen. Kyllä se täälläkin on toisinaan aikamoista mutapainia, kun aurinko lämmittää lumen sohjoksi :).
Onneksi ei käynyt hullusti, se voi olla niin pienestä kiinni!

 

Post a Comment

Subscribe to Post Comments [Atom]

<< Home