Pyssyjä, köysiä ja Segwayta

No nyt on takana taas sellainen aktiivipäivä, että huhhei!

Päivä alkoi puissa kiipeilyllä. Puimme valjaat päälle ja kiipesimme seikkailuradalle puiden latvustoihin. Ratoja oli monen tasoisia, ihan helpoista lasten reiteistä vaativiin, joihin minä en uskaltanut. Isosisko meni omatoimisesti perheradan monta kertaa läpi ja olisi halunnut vaikeammillekin reiteille, mutta ylisuojeleva äiti ei päästanyt.

Siinä se minun apinani kiinnittää itseään vaijeriin.

Vauhdin hurmaa! Minähän olen aika lälläri, mutta yllyttämällä minut saa vaikka mihin: purjelentokoneella lentämään, opiskelemaan Afrikkaan tai vaikka nyt roikkumaan valjailla puun oksiin.

Muutamia ohjeita. Radat olivat mielestäni oikein turvallisen oloisia ja paikat hyvässä kunnossa. Sen puolesta ei siis pelottanut, korkeus vain vähän jänskätti.

Siellä sitä mentiin, lievästä korkeanpaikankammosta huolimatta.

Isosiskolla oli heti alusta asti varmat otteet. Hänelle sopii mainiosti tällaiset harrastukset, joissa pitää keskittyä ja käyttää fyysisiä taitoja. Ja hän on isäänsä tullut siinä, että tykkää säätää varusteita, oli ne sitten sukset, pyörät tai nyt valjaat. Tarkkoja tyyppejä molemmat.

Wiiihiiii....

Toinen ohjelmanumero oli Segway-ajelu metsässä. Pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan oikeaa Segwayta, Wii:n versiota ei lasketa. Tosi kiva laite! Segwaylla onnistui kätevästi kulkea metsäpoluilla, mennä loivaa ylämäkeä ja kiertää syvimpiä kuoppia. Toisiko joulupukki minulle tämmöisen, pliiiis?

Lyhyen opastuksen jälkeen ei muuta kuin metsään!

Ja jotta viimeisetkin adrenaliinit saataisiin liikkeelle, otimme osaa lasersotaan! Meidän joukkue hävisi, mutta veri suussa ja polvet mullassa taistelimme viimeiseen asti.

Samppa näyttää miten maastoudutaan. Täytyy sanoa, että meidän ainoa armeijan käynyt ja metsästystä harrastanut perheenjäsen ei kyllä loistanut sotimistaidoissa... Jos joutuisimme tosissamme sotimaan, niin Isosiskosta tulisi riskejä ottava taktikko ja minusta julma ja tyhmänrohkea kostaja. Samppa keittelisi leirillä kahvia ja kiillottaisi pyssyä.

Isosiskon väijyntäpaikka.

Olimme päivän El Bosc Verticalissa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta, lähellä Mataróa. Todella kiva paikka luonnon keskellä, tosin pienille lapsille tekeminen on rajattua. Esimerkiksi meidän kahdeksanvuotiaalle moni kiva juttu olisi ollut liian vaikea jo ihan fyysisen koon takia. Onneksi Pikkusisko ei siis lähtenyt matkaan, vaan jäi kaupunkiin juhlimaan kaverin synttäreitä. 

Hieno päivä, raitis ilma tuli taas tarpeeseen!

We had a fun active day in El Bosc Vertical, about 30 minutes drive from Barcelona, close to Mataró. Like you can see, we had a great time, and adrenaline was rushing!