Rajanaapuri ja Maaninkavaara
Olen minä kesän mittaan ehtinyt lukemaankin, aika paljonkin jopa. Osa kirjoista on ollut hyviä (niihin luen mm. Rajanaapurin ja Maaninkavaaran) ja osa niin huonoja, että niitä en viitsi edes mainita (no, esimerkiksi Adlerin Barcelonan katujen kuiske).
Ulkosuomalaisuudessa on se(kin) huono puoli, että kirjat, joita himoitsee käsiinsä heti niiden ilmestyttyä, saa yleensä luettavaksi vasta vuosien päästä. Näin kävi mm. Miika Nousiaisen Maaninkavaaran kanssa, joka ilmestyi jo vuonna 2009. Kirja kiinnosti minua monestakin syystä: Maaninkavaara on paikkana hyvin tuttu, Kaarlo Maaninka on sukua, tykkäsin Vadelmavenepakolaisesta ja mikä tärkeintä, minulla on pieni salainen crush Miika Nousiaiseen, kiitos Hyvien ja huonojen uutisten. Ja hyvää kannatti odottaa, tykkäsin.
Roope Lipastin Rajanaapurin taas halusin lukea, koska kun aikoinaan tilasin Kotivinkkiä oli ensimmäiseksi aina luettava Lipastin kolumni. Samaa huumoria ja arkisia nokkeluuksia löytyi kirjastakin, en pettynyt.
Molemmat olivat siis oikein mukavia kesälukemisia, aiheiltaan jotenkin niin suomalaisia. Urheiluhullu, tee se itse -mies, naapurikyttääjä... Kyllä minäkin näitä tyyppejä olen tavannut!
Labels: Kirjat
0 Comments:
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home