Kesän 2014 vuoristovaellus Pyreneillä, osa 2. Keskiviikko

Patikkaretken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin loppukeväästä. Samppa vietti monta iltaa kartan kanssa etsien parhainta mahdollista reittiä, ja päätyi lopulta seuraavaan kierrokseen.

Tarkoitus oli jättää auto Espotiin ja yö nukkua siellä. Torstaiaamuna starttaisimme kävellen tai vuoristotaksilla kohti Amitgesin majaa, josta sitten kävelisimme Colomersin majalle. Colomersilta meille oli varattu yö iltaruokineen, aamupaloineen ja piknik-eväineen. Perjantaina tarkoitus oli kävellä Colomersilta Ventosa i Calvellin majalle, jossa siis oli myös pedit varattuna. Lauantai oli suunniteltu rankimmaksi päiväksi: kävelisimme Ventosalta Estany Llongin majalle ja välillä olisi retken vaikein kiipeäminen, jolle tarvitsisi ehkä jäärautoja ja -hakkuja. Viimeinen yö olisi ollut Estany Llongilta, jolta sitten kävelisimme sunnuntaina vuoristotaksille, joka veisi meidät takaisin Espotiin, josta ajelisimme kotiin.

No, näinhän vaelluksemme ei siis mennyt.

Keskiviikkoaamuna ennen lähtöä kävin vielä lääkärillä jälkitarkastuksessa. Minulta poistettiin viikkoa aiemmin jalkaterästä tikkejä, ja tarvitsin lääkärin luvan vaellukselle. Haava oli parantunut hyvin, ainoa ohje, jonka lääkäri antoi oli, että haavaa ei saa liottaa pitkiä aikoja vedessä. Joo-o, kyllä se aika monta tuntia joutui jääkylmässä vaellussaappaassa likoamaan... Mutta sitäpä en arvannut lääkärissä ollessani.

Aamulla myös huomasin, että -K- oli juuri ollut samalla alueella Carros de Focilla. Lievä jännitys alkoi nousta pintaan: miten jaksan näin rapakunnossa vetää tuollaisia nousuja. Myös sääennuste näytti huonolta.

Lähdimme kuitenkin iltapäivästä kohti Aiguestortes i Estany de Sant Mauricia, olihan tätä niin pitkään odotettu, eikä sääennusteisiin aina ole luottamista vuorilla. Ties vaikka se iloksi muuttuisi.

Pysähdyimme loppumatkasta vähän isompaan kaupunkiin/kylään Sortiin vuokraamaan minulle jääraudat. Ensimmäisessä kaupassa olisi ollut vuokrattavana raudat ihan törkeän kalliiseen hintaan ja ainoat myynnissä olevatkin taisivat olla kalleimmat markkinoilla olevat. Toisessa urheilukaupassa oli ystävällinen herra, joka sanoi, että Espotistakin voi vuokrata rautoja, ja varmistimme asian vielä puhelimitse. Niinpä sain raudat lopulta Espotista puolet halvemmalla.

Yön siis viivyimme Espotissa, tankaten tuhtia ruokaa ja sääennustetta vilkuillen. Sadetta oli luvassa torstaille, perjantaille ja sunnuntaille, lauantaina pitäisi olla parempi keli. Tuumasimme, että nukumme yön yli ja katsomme mikä on tilanne aamulla. Ja näin teimme.

Espot sunnuntain auringonpaisteessa.