Sunnuntaina paistaa aurinko

Sunnuntaiulkoilut ovat parasta. Kiire ei ole mihinkään ja voi tehdä mitä huvittaa. Tänä viikonloppuna jäimme kaupunkiin. Isosisko ja Samppa menivät sivistymään nykytaiteen museoon, me lähdimme Pikkusiskon kanssa rannalle pyöräilemään.

Kuva valehtelee: rantabulevardilla oli ihan järjetön määrä muitakin sunnuntaiulkoilijoita. Eräs mimmi ei katsonut mihin pyöräili, ja ajoi suoraan päin Pikkusiskoa, joka kerrankin ajoi rauhallisesti oikeassa reunassa. Itkuhan siinä pääsi ja olkapää meni tytsyllä kipeäksi. Onneksi oli kypärä, ja selvittiin mustelmalla.

Rannalla oli ihmisiä, lähinnä pikkulapsia uimassa. Ihan vielä en kyllä tarkenisi enkä omiani päästäisi veteen, vaikka lämmin päivä olikin. Virallinen ennustus taisi olla 16 astetta lämmintä, mutta kyllä se ajoittain lämpimämmältä tuntui.

Jopo on lähes päivittäisessä käytössä, hyvin pelaa, hyvä hankinta.

Kaupunkipyöriä siistissä rivissä.

Kävimme myös leikkipuistossa kiikkumassa, jonka jälkeen menimme käväisemään kotona syömässä, jättämässä pyörät ja hakemassa Pikkusiskon kolikot joitakin lehtikioskeista ostettavia keräilykortteja varten.

Menimme Ciutadellaan kävelylle. Miksihän taivas on aina sinisempi rannalla? Ciutadellassakin oli porukkaa, salsa soi ja ihmiset tanssivat. Oli siellä joku pienimuotoinen kirppiskin kai.

Ihana päivä. Ja kiva on tietää, että ensi viikolla kuukausi vaihtuu, saamme hyvästellä tämän pitkän tammikuun (miten voikin tuntua kuukausi näin pitkältä?) ja näitä aurinkoisia, lämpimiä päiviä alkaa tulla yhä useammin!