Ystadissa viime kesänä

Luin viimeisen Wallanderin. Sen ihan vihoviimeisen kertomuksen, Haudattu, jonka Mankell kirjoitti alun perin Hollannin markkinoille. Ja se oli hyvä. Ajatus siitä, että tämä pienoisromaani on nyt sitten viimeinen tarinan Wallanderista ja kumppaneista sai ehkä vielä enemmän nauttimaan kirjasta, vähän hidastelemaan lukemisen kanssa, nautiskelemaan.

Siitä tulikin mieleeni, että kävin viime kesänä Ystadissa, Löderupissa ja muissa paikoissa, minne Mankell on aiemmin minua kuljettanut. Eikä syynä lomakohteen valintaan tosiaan ollut muuta kuin käydä kirjojen tapahtumapaikoilla (no, olimme siis autoretkellä Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa eli emme ihan pelkästää Ystadin takia lentäneet Ruotsiin asti. Mutta kyllä se vaakakupissa jonkin verran painoi, kun teimme kesälomasuunnitelmia).

Itse Ystadissa vietimme päivän, lounastimme ja kävelimme kaupungilla. Majoituimme lähellä Löderupia, maatilalla, jonka ulkorakennus, mikä lie navetta, oli muutettu asunnoiksi. Oikein kiva majapaikka. Kiertelimme Skånea muutenkin, sen mitä muutamassa päivässä ehti.

Idyllistä kaupunkia. Etelä-Ruotsissa on yleisesti ottaen todella sieviä kaupunkeja, Peppi Pitkätossun olisi voinut kuvitella juoksevan ihan kohta nurkan takaa.

Kahvittelimme ja lapset söivät pullaa niin, että napa naukui.

Tie majapaikkaamme. Tasaista on.

Kärrynpyöräillen halki Ruotsin ja Tanskan.

Kaunista oli Skånessa, suosittelen kyllä lämpimästi lomailua Ruotsissa.

 Ales stenar, kivimuodostelma rannalla. Aika vaikuttava paikka, myös yksi Wallanderin suosikkipaikkoja.

Ilta-auringossa

Ja lampaat ovat aina mukavia, huolimatta maasta ja paikkakunnasta!

Last summer we visited Ystad and Skåne mainly because of Henning Mankell's Wallander books. Highly recommended!

Retki Vilanova i la Geltrústa Sitgesiin

Hektisen viikonlopun viimeinen päivä. Sunnuntaikävelyn kohteeksi valittiin usean tuttavan suosituksesta reilun kuuden kilometrin polku Vilanova i la Geltrusta Sitgesiin. Hyppäsimme junaan Estacio Francalla ja otimme junan Vilanovaan. Paluu oli sitten Sitgesistä takaisin Francalle. Junalippu yhteen suuntaan maksoi 3,80, ei siis paha.

Ennen retkelle lähtöä tankkasimme Vilanovassa. Kunnon mättöä, jolla jaksoi parin tunnin patikoinnin.

Hiekkarannat olivat koiranulkoiluttajien valtaamat.

Samoin kalastajat olivat viritelleet vapojaan.

Oli siellä toki muutama auringonpalvojakin, varsinkin matkan varrella olevalla nudistirannalla oli loikoilijoita.

Maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniit...

...mutta jotten salaisi totuutta: reitti kulki rannan ja rautatien välissä. Junia kulki melko tiheästi, polku kulki paikoitellen ihan radan tuntumassa eikä mitään aitaa ollut. Lasten ja koirien kanssa saa siis olla varovainen.

Meidän lapset tykkäsivät reitistä, eivätkä kertaakaan valittaneet, että väsyttää. Reitti oli mukavan vaihteleva.

Ja nätti.

Mukana oli evästä ja lämmintä vaatetta. Ilma viilenikin iltapäivää kohden ja tuulitakit tulivat tarpeeseen.

"Anna tuulen puhdistaa, nostaa helmoja, heittää hiukset sekaisin..."

Viimeinen nousu ennen siirtymistä takaisin asfaltoidulle tielle.

Rannalta etsittiin pyöreitä kiviä, joita sitten raahattiin taskuissa kotiin.

Ja viimein olimme Sitgesissä. Kahvit, pullat ja sitten junalla kotiin. Hyvä päivä.

Hiking from Vilanova i la Geltrú to Sitges.

Syksyn värejä Gironassa

Pyhäinmiesten päivää, Tots Santsia, lähdimme viettämään eilen perjantaina Gironaan. Emmepä tienneet, että siellä on isot juhlat odottamassa. Fires de Sant Narcís-nimistä tapahtumaa vietetään kaupungin suojeluspyhimyksen kunniaksi, ja monenlaista kojua löytyi ympäri kaupunkia ja puistossa oli iso tivoli.

Ihan aluksi, heti junamatkan jälkeen, menimme kahvilaan. Suklaafonduesta saatiin kummasti energiaa. Junamatka Bercelonasta Gironaan kestää vain reilun puoli tuntia AVE:lla, nopeuden ollessa parhaimmillaan yli 250 km/h.

Kävelimme vanhan kaupungin kiertävän muurin päällä. Meillä on isovanhemmat Suomesta käymässä ja heille reissu Gironaan oli ensimmäinen. Me olemme siellä jo monet kerrat käyneet, mutta muureilla on aina mukava kävellä.

Hieman ruskan sävyjä

Gironan katedraalia

Onyar-joen yli kulkee usea silta, kuvassa näkyvä punainen on Eiffelin tekemä.

Gironassa oli myös taidemarkkinat. Ja paljon ihmisiä.

Ruokamarkkinoilta lähti mukaan juustoa ja hanhenmaksaa, sienet olisivat menneet kotimatkalla mössöksi.

Tivolilaitteisiin emme menneet, toisella kerralla paremmalla ajalla...

Mukava päivä, ja oli hyvä välillä päästä Barcelonasta pois. Junan ikkunasta näkyi paikoitellen luontoa, on se syksy saapunut Kataloniaankin, vaikkei vuodenaikojen vaihtelua kaupungissa juuri huomaakaan.

Day trip to Gerona on Halloween.