Musiikkia metrotunnelissa

Isosiskolla oli tänään hänen ensimmäinen pianokonserttinsa, tavallaan!

Kansainvälistä Maria Canals musiikkikilpailua vietetään Barcelonassa nyt jo 70. kertaa. Alunperin kilpailu oli vain pianolle, mutta vuonna 1964 otettiin mukaan myös muut soittimet. 70 vuoden aikana kilpailussa on ollut mukana yli 7000 kilpailijaa yli 100 maasta, ja voittajalistalla näyttää olevan yksi suomalainenkin (Marko Hilpo voitti vuonna 2010 kolmannen palkinnon ja erikoispalkinnon parhaasta Albenizin esityksestä).

Kilpailuun liittyen ja sen ajan löytyy Barcelonasta pianoja, joita yleisö voi soittaa. Olimme sopineet Isosiskon piano-opettajan kanssa treffit sunnuntaiaamuksi Diagonalin metroaseman flyygelille. Isosiskoa vähän ujostutti, mutta onneksi sunnuntaiaamuisin on rauhallista eikä kuulijoita ollut paljon. Nelikätisesti soittaminen lievitti jännitystä ja sen jälkeen tytsy uskalsi jo soittaa muutamia ralleja yksinkin. Hienosti meni, äiti oli taas ylpeydestä soikeana!

Perkussiospektaakkeli lapsille (ja aikuisille)

Pikavinkki lapsiperheille: CaixaForumissa, siellä taikasuihkulähteen kulmilla, on vielä huomenna sekä ensi viikonloppuna (lauantai ja sunnuntai) tosi kiva "konsertti": Miniatures - Kimbala. Kurkatkaapas Youtubesta mistä on kyse (en saa jostain syystä videota näkymään täällä): https://www.youtube.com/watch?v=elghz_qsgwM.

Rummuttelua, rytmiä ja ihan mahdottoman nopeita käsiä, aikuinenkin tykkää. Ihan fiiliksissä olen, suosittelen!

Paluu Palau de la Músicaan

Tyttöjen ilta Palau de la Músicassa. Iván Martin soitti pianoa, ja me vaivuimme melkein meditatiiviseen tilaan (tosin nykyään on pakko väliajalla tsekata maailmanmeno kännykästä). Rauhoittavia ja jopa sivistäviä keskiviikkoiltoja mukavassa seurassa voisi harrastaa useamminkin!

Vivaldin vuodenajat

Vaihteeksi muutakin kuin ruumiinkulttuuria. Eilisillan vietimme hienossa rakennuksessa kuunnellen hienoa musiikkia. 

Palau de la Música on upea konserttitalo, nähtävyys jo sinänsä. Kannattaa ehdottomasti mennä ajoissa paikalle, jotta ehtii ennen konsertin alkua tutkia yksityiskohtia ja runsasta koristelua, sekä ottaa vaikka kahvit tai tapakset alakerran kahvilassa.

Kuuntelimme Vivaldin Neljä vuodenaikaa, Orquestra Simfònica de Vallèsin esittämänä. Palaun laajasta valikoimasta päätimme mennä kuuntelemaan Vuodenajat, koska tämä viulukonserttojen sarja on aika helppo myös lapsille, joille tämä oli ensimmäinen kerta olla klassisen musiikin konsertissa. Ensimmäisellä puoliajalla oli ohjelmassa mm. Bachin Air, ja Vuodenajat tulivat sitten toisella puoliajalla.

Konsertin aikana ei saanut kuvata, mutta väliajalla lavalla näytti tältä. Meillä oli yhdet edullisimmista lipuista, joten näkyvyys ei ollut kaksinen, mutta kuulimme kuitenki hyvin.

Myös portaikko oli upea.

Ihastuttavia koristuksia. Olisi mukava päästä joskus opastetulle kierrokselle ja kuulla tarkemmin yksityiskohdista.

Ja miten jaksoivat lapset istua kaksi tuntia kuunnellen klassista musiikkia? Oikein hyvin. Kuuntelemme paljon klassista(kin) musiikkia kotona, ja Isosisko supatti monta kertaa, että "hei, mä tunnen tän biisin".

Pikkusisko jaksoi kuunnella myös hyvin, kunnes nukahti syksyn alkusäveliin ja nukkui talviunta loppuaplodeihin saakka. Nallekarkkipussi ja vesipullo auttoivat myös jaksamaan.