Instagram Travel Thursday: Maailma muuttaa
Hyvää Runebergin päivää! Vietetäänkö kansallisrunoilijamme nimikkopäivää muuten kuin syöden runebergintorttuja? Liput taitavat olla saloissa, onhan tänään yleinen liputuspäivä, mutta muuten taitaa olla aika hiljaista.
Törmäsin eilen kiinnostavaan Suomessa asuvan amerikkalaisen kirjoittamaan artikkeliin siitä, kuinka Suomi on häntä muuttanut, ja se sai pohtimaan, että ovatko nämä vuodet ulkomailla muuttaneet minua suuntaan tai toiseen.
Vaikea sanoa, että kuinka paljon olen itse muuttunut ulkomailla asumisen aikana, helpompi olisi ehkä kysyä joltain sellaiselta, joka tunsi minut ennen ja jälkeen muuton. Mahdotonta myös sanoa, kuinka paljon muuttuminen johtuu ulkomailla asumisesta ja mikä on ihan normaalia aikuistumista ja perheellistymistä. Onhan se nimittäin selvä, että kokemukset ja ikääntyminen muuttavat ihmistä, asui sitten kotipaikkakunnallaan tai jossain kauempana. Parikymppisenä on eri ihminen kuin liki nelikymppisenä, ja outoa olisi, jos mikään ei muuttuisi.
Muutamia juttuja taidan kuitenkin nykyään tehdä eri tavalla kuin Suomessa tekisin. Tässäpä muutama!
1. Käyn kaupassa ostoskärryn kanssa. Minä ja muut mummot laitamme värikkäät vedettävät ostoskärrymme vierekkäin narikkaan odottamaan, kun teemme ostokset. En ole näitä kärryjä juurikaan nähnyt Suomessa, vaikka ne voittavat viisnolla kauppakassien kantamisen. Kärryyn mahtuu hyvin viikon ruoat, eikä tule tarvetta muovipusseille. Coolia? Ei varmasti, mutta toimii!
2. Syön illalla suomalaisittain myöhään. Iltaruoka meillä on harvoin ennen kahdeksaa. Ihan espanjalaiseen ruokailurytmiin, eli illallinen joskus kymmenen aikaan, emme ole siirtyneet, vaan lähinnä noudatamme Ranskan ruokailurytmiä. Samoin lounasta alkaa tehdä mieli yleensä vasta kahden maissa iltapäivällä.
3. Emme lämmitä asuntoamme kuumaksi emmekä lutraa suihkussa vedellä. Nyt on vuoden kylmimmät päivät meneillään ja toki meillä on lämmitys päällä, mutta ei täällä t-paidalla tarkene. Lisäämme päällemme vaatekerroksia, ja nytkin harteillani on viltti ja jalassa lämpimät villasukat.
4. En oikeastaan välitä ollenkaan mitä naapurit minusta ajattelevat.
5. Arvostan Suomea eri tavalla kuin ehkä arvostaisin siellä asuessani. Kyllä, katson monia asioita sinivalkoisten lasien läpi ja tiedän, että siellä on monia epäkohtiakin, mutta kaiken kaikkiaan tykkään Suomesta ja sen omalaatuisuudesta. Moni asia, josta alussa linkkaamani kirjoittaja artikkelissaan mainitsi, pistää silmään Suomessa käydessäni, positiivisessa mielessä. Etenkin hiljaiset tauot keskustelujen aikana ja tyhjien lupauksien välttäminen; ne tuntuvat eksoottisilta, mutta samalla niin luontevilta!
Mitenkäs muut ulkosuomalaiset? Miten teitä on ulkomailla asuminen muuttanut?
Kaikki nämä kuvat on julkaistu aiemmin Instagramissa (minut löytää sieltä nimellä anskubcn), ja osallistun tällä postauksella Instagram Travel Thursday haasteeseen. Haasteen järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running With Wild Horses.
Instagram Travel Thursday is a project with a mission to unite travelers, travel bloggers and other travel industry professionals and destinations on Instagram, and I take part with this blog post. Read more here, everyone can join!
Instagram Travel Thursday is a project with a mission to unite travelers, travel bloggers and other travel industry professionals and destinations on Instagram, and I take part with this blog post. Read more here, everyone can join!
Labels: Instagram Travel, Suomi
posted by Unknown @ 9:25 AM
21 Comments
21 Comments:
Kuulostaa tutulta tuo sinivalkoisten lasien läpi katsominen. Minusta tuntuu että teen sitä ihan Suomessakin. Tosin täällä Lapissa välillä tuntuu siltä että naapurissa ruoho olisi vihreämpää (Norja) ja välillä tämä byroslavia on ihan järkyttävää. Islannissa elo oli melko skandinaavista, joten ei tullut sellaista shokkia miten Suomessa olisi kaikki paremmin.
Mutta ymmärrän todellakin pointtisi.
Siskollani on brittimies ja hän ei vain ymmärrä miten siellä porukka voi talvellakin pitää lämpöjä päällä vain yhdessä huoneessa kerrallaan. Siellä taas ei osata kuvitellakaan miten Suomessa voi paukkupakkasillakin olla sisällä niin lämmin että pärjää t-paidalla :D
Telepatiaa! :-D Mä juurikin pohdiskelin, että Suomen talvi alkaa näyttää eksoottiselta täältä Provencesta käsin.
Samaistun kyllä noihin sun aatoksiin... Mummokärryjä en tosin ole vielä hankkinut ;-)
Hahaa, hauska sattuma koska mun on pitkän aikaa pitänyt kirjoittaa samantyyppinen postaus!
Kivoja huomioita olet tehnyt, ne kauppakärryt on kyllä kieltämättä kätevät! Tosin täällä Englannissa niitä näkyy juuri enimmikseen mummoilla :)
Tää on juuri sinänsä vaikea miettiä että onko se ulkomaat juuri joka on muuttanut vai yleinen aikuistuminen, minä muutin Skotlantiin 20-vuotiaana ja nyt 7 vuoden jälkeen on aika moni asia muuttunut. Varmasti sekin on näiden asian summa, mutta yhden muutoksen jonka selvästi tiedostan on se oman ajatusmaailman muuttuminen aika "joustavaksi". Tällä tarkoitan sitä että en näe asioita enää musta-valkoisina vaan niitä harmaita alueita on paljon ja ymmärrän (tai ainakin yritän ymmärtää) kaikki puolet tasavertaisesti....
Mummokärryt olisi kyllä kätevät täällä Suomessakin - toivotaan että trendi leviäisi tänne asti :)
Oon oppinu Alaskasta sen, että tykkään siitä että sisällä on vähän viileämpi kuin suomalaisissa kodeissa yleensä. En voi sietää sitä että kotona olis kuuma ja tulis hiki. Mielummin sit kerroksia päälle! Varmasti on monia asioita joita ulkomailla asuminen ja matkailu on mulle opettanut... niitä vois joskus miettiä ihan ajan kanssa. :) Oon muuten asunut Barcelonassakin v. 2002-2003. Siitä tuntuu olevan jo niin kauan että se tuntuu miltei eri elämältä.
Ostoskärryjen ostoa mietin moneen kertaan Barcelonassa asuessa, mutten ikinä saanut aikaiseksi. Varsinkin ekassa kämpässä, Parc Guellin kulmilla mäellä olisi tulleet tarpeeseen. Toisaalta kahdelle hengelle tulee ostettua vähemmän tavaraa.
Meillä taas on lapsesta saakka syöty illallista epäsuomalaisesti 8-9 aikaan illasta, joten se on mulle jo ihan normaalia. En voi ymmärtää sitä klo 17 illallisaikaa.. tai että kotona pitäis palella :)
Mä oon myös kuullut tuosta Suomen byrokratiasta hurjia juttuja, varsinkin niiltä tutuilta, jotka ovat palanneet ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen. Kyllä saa lähetellä kuulemma lippusia ja lappusia vähän sinne sun tänne!
Lämpimästi suosittelen kaikille mummokärryjä, mummoilla on salaista tietoa ja eiköhän me siihen luoteta ;)
Mielenkiintoinen postaus, luin myös aikaisemmin tuon alkuperäisen jutun. Minä ehdin asua Espanjassa vain 4kk, joten siitä ei jäänyt ainakaan mitään selkeitä pitkäaikaisia vaikutuksia minuun, mutta välillä vertailen elämäntapaa siellä ja täällä. Arvostan itsekin Suomea vuosi vuodelta enemmän, mutta on ihanaa pohtia myös muita kokemuksia ja miettiä mistä voisimme ottaa oppia :)
Mulla on just tuo sama, että sellainen musta-valkoisuus on hävinnyt! Mä oon aina ollut semmoinen tyypillinen vaaka, eli en saa oikein päätettyä juttuja, vaan olen, että "toisaalta, mutta toisaalta" ja se on varmasti korostunut näinä vuosina ulkomailla. Asioilla on yleensä niin monta eri näkökulmaa ja harvoin on yhtä oikeaa totuutta.
Loskassa eivät ehkä ole parhaimmillaan, mutta muuten kyllä :D
Mä kävin vasta läpi kuvia ensimmäiseltä Ranskan vuodeltamme 2002 ja siitä tuntuu olevan iäisyys! Muutosta on tapahtunut muutenkin kuin ulkonäössä :D
Se on kivaa, kun voi ottaa ne parhaat jutut joka maasta ja kulttuurista :). Meillä jätetään suomalaisittain kengät eteiseen, mutta syödään ranskalaisessa aikataulussa ja eletään muuten arki espanjalaisessa aikataulussa (ihan ympäristön vaikutuksesta). Omannäköistä elämää siis!
Niinpä, ja välillä aina putkahtaa semmoisia ahaa-elämyksiä, kun huomaa, että tekee jonkun asian erilailla kuin kaverit Suomessa. Pikkujuttuja, jotka vaan ovat vuosien mittaan tarttuneet mukaan sieltä sun täältä :)
Kylla ihan varmasti muuttaa! Suomalaisissa arvostan rehellisyytta ja juurikin sita etta lupaukset pidetaan eika vaan puhuta. Ehka itsellani on tullut small talk enemman mukaan kuvioihin. Suomalaiset ovat super hiljaisia ja ei valttamatta hymyilla vastaantulijoille tai sanota hei edes naapureilla tai salin pukkarissa saatika salilla. Itse teinina asuin Espanjassa vahanaikaa, mutta sen verran nuori olin etten paljoa tutustunut kulttuuriin silla en tutustunut paikallisiin ihmisiin. Saali sinansa. Parhaiten kulttuurista saa irti kavereiden kautta.
Upeita kuvia ja hauska lukea näitä esimerkkejä. Ostoskärryt alkoi just houkuttelemaan mua :D Jos niitä sais jollain vähän tyylikkäämmällä kuosilla Suomessa niin varmaan niistä tulis hitti, tai sitten ei :D Ois kyllä käytännölliset.
Hyviä oivalluksia kivasti kirjoitettuna😊 Itsenikin sieltä löysin; )
Minulla kävi vähän sama Ranskassa asuessa: en tutustunut juurikaan paikallisiin vaan lähinnä muihin ulkomaalaisiin. Nyt on syntyperäisiin espanjalaisiin ja katalaaneihin tullut tutustuttua jo ihan lasten koulunkin kautta ja ihan erilailla on päässyt sisään tähän kaupunkiin :)
Mun kärryjen kuosi on aika värikäs ja ruma, mutta hyvin toimii :D
Hih, monella ulkosuomalaisella varmaan samoja fiiliksiä :)
Ostoskärryt kauppaan??? Heh.... :) Hauska postaus ja tässä nyt muutama juttu mitä tuli ensimmäisenä mieleen, tästä voisi itsekin joskus kirjoittaa enemmänkin jos saisi blogia tässä joskus vielä päiviteltyä!
Itse ainakin olen Suomeen palattuani huomannut että en jaksa odotella jalankulkijana liikennevaloissa, jos autoja ei ole tulossa. Ja muutenkin sovellan sääntöjä jos maalaisjärjellä ajateltuna hommat voisi tehdä toisinkin. Juttelen ventovieraille niitä näitä, väännän asiaa vaikka säästä.... :)
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home