Ilmojen halki... (Throwback Thursday)
Torstaisin muistellaan menneitä, niin nytkin.
Pari vuotta sitten keväällä armas mieheni järjesti niin, että minut lennätettiin taivaalle ja jätettiin sinne tunniksi leijailemaan. Kokeilin siis glidingiä eli purjelentoa. Siinä liidellään taivaalla moottorittomalla purjelentokoneella, käyttämällä hyväksi ilmavirtauksia.
Aluksi meillä oli lyhyt esittely purjelentämisen periaatteista: kuinka on mahdollista lentää satoja kilometrejä ja useita tunteja ilman moottoria ja miten konetta ohjataan. Lyhyesti yksinkertaistettuna: lämmin ilma kohoaa ylöspäin ja sitä käytetään liitelyssä hyväksi.
Esittelyn jälkeen menimme ulos katsomaan erilaisia lentohärveleitä. Hieman epäileväinen olo oli vielä tässä vaiheessa...
Alla oleva lentokone veti koneemme ylös noin 500 metriin. Siitä nousimme vielä ilmavirtojen mukana korkeammalle ja korkeammalle.
Purjelentokoneessa olimme vain minä edessä ja kuski takana. Kokeilin vähän ohjaamista, mutta luotin turvallisuutemme mieluummin kokeneen lentäjän käsiin. En voi kieltää etteikö olisi jännittänyt aluksi.
Aerodrome Òdenan kiitorata. Osa koneista laskeutui myös asfaltoidun kiitoradan viereen nurmelle.
Ja eikun menoksi! Purjelentämisen suurin kuluerä on juuri tämä lentoonlähtö, purjelentokoneen ollessa ilmassa kulujahan ei ole. Kun olimme nousseet sopivaan korkeuteen, vetoköysi irrotettiin ja jäimme ylös liitelemään.
Lentäminen oli aivan mahtavaa! Voit todella tuntea ilmavirtaukset ja koneen pienimmätkin liikkeet, nousut, laskut ja kallistukset. On aivan hiljaista, tuuli vain suhisee ikkunan takana. Hattu oli hyvä olla päässä, sillä ikkunasta tuleva aurinko alkoi nopeasti kuumottaa. Ja ne maisemat, huh!
Sillä aikaa, kun minä liitelin taivaalla (sain alleni hyvät ilmavirrat ja olin ilmassa niin kauan kuin aikataulut salli, eli tunnin. Toisinaan liitely ei vaan onnistu, koska termiikkejä ja rinnetuulia ei löydy), Samppa kuvaili lentokentän touhuja. Tässä kärrätään kuumailmapallon koria, olisipa sitäkin kiva vielä joskus kokeilla!
Kokeilin lentämistä Club de Vol a Velan kautta Igualada-Òdenassa. Oli upea, ainutlaatuinen kokemus, ja juuri sopivan jännittävä tämmöiselle lällärille kuin minä!
It's again time for Throwback Thursday!
When a wimp like me wants to do some extreme, gliding is a good start. Flying without a motor, using raising air as an energy: how cool is that! I tried gliding in Club de Vol a Vela in Igualada two years ago. It was so so much fun! You really can feel the air, and there is not noise of motor but you can hear the wind. Great experience!
9 Comments:
Wau, toi on varmasti ollut ihan mieletön kokemus! Näin kerran jonkun leffan jossa purjelennettiin ja siitä se on jäänyt jotenkin mieleen sellaiseksi jutuksi jota olisi mahtava kokeilla. Tää on nyt tyhmä kysymys mutta mites tuolla härvelillä tullaan sitten turvallisesti alas :)?
Hui, kuulostaa ihan mahtavalta, mutta myös vähän pelottavalta. En tiedä uskaltaisinko itse nousta kyytiin!
Vau, varmasti kiva kokemus! Minäkin olen haaveillut vastaavasta, mutta toistaiseksi olen "päässyt" vain nousuvarjolla liitelemään muutaman kerran.
Siinä oli sellaiset samanlaiset renkaat alla kuin tavallisessakin lentokoneessa ja se laskeutui ihan tasaisesti, ilman pomppuja tai mitään :)
Kyllä minäkin vielä silloin aamulla emmin, mutta onneksi menin :)
Voi, olisipa sitä nousuvarjoakin kiva kokeilla :)
Eih, kuulostaa aivan mielettömältä!! Ima on itselleni sen verran vieras elementti että saattaisin tulla pupu pöksyihin, mutta hienoahan tuollaista olisi kokeilla!
Oli hieno kokemus, ja sen verran pitkään sain liidellä ilmassa, että jännitys ehti kadota ja pääsi nauttimaankin :)
Olet sie hurja mimmi, itse en uskaltais :D
Post a Comment
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home