Reilu matkailu ja elämä - #ReilutBlogit

Blogimaailmassa, etenkin matkablogien puolella, on kiertänyt jo reilun viikon ajan haaste eettisestä ja reilusta matkailusta. Juttu sai alkunsa, kun eräs suuri suomalainen matkanjärjestäjä julkaisi pahennusta herättävän kuvan Instagramissaan. Esimerkiksi Anna on Tämä matka -blogissaan kertonut jupakasta enemmän.

Sain haasteen sekä London & Beyond -blogin Lenalta että Kaukana kotona -blogin Veeralta. Anteeksi, kun vastaaminen hieman kesti! 

Haaste menee näin:

1. Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.

2. Kerro jokin mukava kokemus mikäs sinulla on ollut kestävästä matkailusta.

3. Haasta mukaan vähintään kolme muuta blogia.

1. Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.

Uskoisin, että meidän arkinen elämämme on päivänvalon kestävää noin niin kuin eettiseltä kannalta. Asumme kaupungin keskustassa ja käytämme ahkerasti julkisia kulkuneuvoja. Kierrätämme ihan kaiken, ja se on helppoa, sillä heti ulko-ovemme vierestä löytyy isot pöntöt paperille, muoville, lasille ja biojätteelle. Ostan paljon kausituotteita ja kasviksia ja vältämme lihan syöntiä arkena. Tuemme kuukausittain paikallisen koiratarhan toimintaa. Barcelonaan muuttoa seurannut shoppailuhuuma jätti jälkeensä pahan krapulan, ja nykyään ostan vaatetta ja tavaraa vain tarpeeseen, enkä osta halpismerkkejä. Samppa huolehtii urheilukamoista, pyöristä ja kengistä insinöörin tarkkuudella ja näin ollen ne kestävät paljon pidempään. Kumpikaan meistä perheen aikuisesta ei välitä uusimmasta elektroniikasta, lapset tosin ovat pikkuhiljaa alkaneet kinuamaan omia kännyköitä tai tabletteja. Kulutamme mieluummin elämyksiin kuin tavaraan ja olen yrittänyt opettaa lapsille, että onni ei tule tavarapaljoudesta.

Ihan esimerkillisiä emme kuitenkaan ole. Meillä on kaksi autoa, jota toista ei tosin käytetä juuri koskaan (viimeksi olen ollut sen kyydissä joskus loppusyksystä) ja toista käytetään joka viikonloppuisiin kaupunkipakoihin. Meillä oli muutaman vuoden kausikortti eläinpuistoon. Matkustamme myös paljon, ostelen kirjoja, emme ole todellakaan jättäneet lihansyöntiä kokonaan ja olemme nautinnonhaluisia. Mielellämme olisimme puhdasotsaisia ekoihmisiä, mutta emme ehkä kuitenkaan ole valmiita muuttamaan elämäntapaamme niin paljon, että sillä olisi merkitystä. Keskiluokkaiseksi perheeksi hiilijalanjälkemme on ehkä hitusen keskimääräistä pienempi, mutta verrattuna johonkin kehitysmaan asukkaaseen on se silti valtava.

Roskia Atlantin rannalla. Jokainen aalto kantoi lisää muovia hiekalle.

2. Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on ollut kestävästä matkailusta.

Reiluun matkailuun käsitteenä voi tutustua vaikkapa Reilun matkailun yhdistyksen sivuilla. Kestävä matkailu tarkoittaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tapaa suunnitella ja toteuttaa matkailua. Se vastaa matkailijoiden tarpeisiin samalla suojellen kohdemaan luontoa ja kulttuuria, mahdollistaen kehityksen alueella myös jatkossa.

Matkoilla noudatamme pitkälti samoja tapoja kuin kotonakin. Emme rellestä, rällää emmekä ökyile. Me emme ole suuria kaukomatkojen ja pitkien lentojen ystäviä, vaan meille riittää tällä hetkellä tämä rakas Eurooppamme. Suuret turistirysät ja rantakohteet eivät meitä myöskään suuresti houkuttele, vaan luontokohteet ovat enemmän se meidän perheen juttu.

Vaikka juuri luin artikkelin siitä, kuinka luonnossa liikkuminenkin on pahaksi maapallolle, uskon silti, että patikointi merkityillä poluilla ja hyvin ylläpidetyt vuoristomajat ovat mainio esimerkki kestävästä matkailusta.

Pyreneiden majoilla saa lämmintä vettä maksamalla erikseen. Vettä ei siis lämmitetä turhaan eikä sitä jääkylmää vuoristopurojen vettä juuri viitsi lotrata ja tuhlata. Majoille ei saa jättää mitään, ei edes roskia. Omat lakanat tai makuupussitkin kannat mukanasi. Nukkumaan mennään, kun pimeä laskee, huoneet jaetaan joskus jopa 40 hengen kanssa ja lämmitystä on kylmimpinäkin aikoina vain nimellisesti, jos silloinkaan. Kaikki on hyvin simppeliä, ja pelisäännöt ovat selvät kaikille.

Polkuja risteilee pitkin vuorenrinteitä ja puurajan yläpuolelle pääsee nopeasti. Säännöt kieltävät kasvien poimimisen ja tulenteon. Moottoriajoneuvoilla ei saa liikkua ja leiriytyminen on kielletty. Eläimiä saattaa nähdä, jos osaa hiljaa liikkua. Ei siis kannata mekkaloida, vaan säilyttää luonnonrauha!

3. Haasta mukaan vähintään kolme blogia.

Haluaisin kuulla, miten Jael Israelissa, Ina Amerikassa ja vaikkapa Kaksu, joka on juuri Lissabonissa, elävät ja matkustavat!